Nuo meidän ihmislapsetkin siitä kovasti tykkäävät. Olipas sitä hauska väsätä, vaikka teinkin ihan kokeilumielessä vähän hutiloidenkin. Halusin lähinnä tietää, onnistunko tässä hommassa lainkaan. En ymmärtänyt puoliakaan ohjeista, koska en varsinaisesti osaa ommella, enkä tunne sanastoa edes suomeksi, joten sovelsin surutta. Nenä nyt sitten jäi tosi lyttyyn, mutta kyllä minä tuosta ihan iloinen olen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Vautsi! Miun mielestä tuo on tosi hieno! Ja miten ihanat kuosit vaatteissa, retrohenkeen!
Hyvin oot onnistunut:)
IHANA!
Ja ihanat värit!
Lähetä kommentti