maanantai 28. tammikuuta 2008

Tragikoomisuuden mestari



Tänään en ole tiennyt itkeäkkö vai nauraa näille Tilda väkerryksilleni. Ensinnäkin olen tehnyt pääsiäispupun, joka ei suinkaan näytä ihanan romanttiselta, vaan maalaisukolta yökkäreissään. Varsin miehiseksi pupun tekee se, että ompelin vartalon täyttösauman väärinpäin umpeen. Niin, että pupun taakse muodostuu ikään kuin häntä ja etumus pullottaa housujen alla vähintäänkin miehisesti. Huomasin mokan vasta kun laittelin pupulle housuja. Olen tähän asti vain ihmetellyt, että jalat eivät roiku samalla tavalla kuin muilla pupuilla...

No, sain häiritsivämmän pullotuksen pois etumuksesta, mutta kovin pitkälle en vaatteissa päässyt, sillä en kertakaikkiian tajua, miten hattu tehdään??

Päätin jättää epäonnen pupun sikseen ja tehdä rantadaamin. Siitä muodostui niin kutsuttu pääjalkainen. Jonka jälkeen laitoin ompelukoneen kiltisti takaisin paikoilleen. Käykö kellekkään muulle koskaan näin??


9 kommenttia:

Katja kirjoitti...

Voi Minnis! ainakin tuo miehekäs pupu on paikkansa ansainnut sain viikon naurut tekstiä lukiessani. Olen sitäpaitsi miettinyt miten pupusta saisi poikamaisemman kun meille vain tyttöjä tuppaa, mutta nythän ongelma on ratkaistu;) ja pääjalkasistahan me kaikki ollaan alotettu.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Minnis mukavasta kirjoituksesta,nauratti mukavasti näin aamu tuimaan.Nyt iloisin mielin töihin.Kyllä minulle on monesti käynyt samoin ja tulee varmaan käymään.

Anonyymi kirjoitti...

Voi että, olipa tarina!!! Kuule, et suinkaan ole ainoa, joka ei ohjeista ymmärrä hölkäsen pöläystä. Noidasta vielä selvisin joten kuten, mutta sen vaatteet sitten keksin jotakuinkin omasta päästäni. Pupullekin laitoin pitsinauhasta hihat, kun en keksinyt, miten ne kädet saisi siististi (eikä niitä saanut ihan siististi hihojenkaan kanssa). Olisi ehkä ollut syytä keskittyä pääjalkaisiin täälläkin. En tiedä millä kielellä mahdollisesti selviäisin ompeluohjeista, nyt tuudittaudun sen varaan, että tää norjani on vähän heikkoa...

Sitä paitsi nuo tekeleesi näyttävät kuitenkin oikein hyviltä. Se näissä Tildoissa taitaa parasta ollakin, ei niitä oikein pysty tyrimään.

Anonyymi kirjoitti...

*reps*

aronja kirjoitti...

Siis tuo pupuhan on upea!! Nyt pitäisi saada jostain kuivaheinää ja pitkä grillitikku. Grillitikku maalilla harmaaksi ja pystyyn johonkin oasis-sieneen. Siihen sitten heinää niin että siitä tulee vanha kunnon heinäseiväs. Tuo uros sitten nojailemaan sitä vasten.. Aijai... Mistäs materiaalista hänelle heinähangon saisi?

Ja se hattu -ompelet sen ympäryksen kiinni -jätä tosin se täyttöaukko. Käännät sen ja ompelet sen täyttöaukon kiinni. Sitten tökkäät sormen siihen täyttöaukon sauman kohdalle ja työnnät sen sauman kiinni siihen vastakkaiseen.. (jopa on loistava selitys..) Siis se hattu on saumojen ompelun jälkeen valmis se vain tavallaan "leväytetään" toisinpäin kaksinkertaiseksi niin että siitä tulee hattu. Itsekin mietin sitä aikanaan niin että korvista savu nousi ennenkuin välähti..

Ja noita epäonnisia.. kolme kissaa olen tehnyt ja jokainen on jonkinlainen kissan/hiiren/rotan risteytys.. Grr..

Kaisla kirjoitti...

Aivan ihana omassa miehekkyydessään tuo pupu :o)
oikea peltojen adonis

Merja kirjoitti...

Hih!Olipas juttu.Tuo pupuhan on ihan onnistunut,mutta ehkä kannattaisi vähentää täytteen määrää,nimittäin jos esim.kädet on oikein tiukkaan täytetty,niin ne jää liian pinkeiksi eikä sitten asetu kauniisti.Eli jos korjailla aiot,vähennä käsien yläosasta vähän täytettä,onkohan jaloissa sama ongelma?tehdessäni ekaa hiirtä,ompelin myös vahingossa sauman väärinpäin,mutta purin sen pois.mun pääsiäispupun ongelma on nenä,joka on liian ylhäällä ja siksi se näyttää ihan uppiniskaiselta kiukuttelijalta.tuo rantaleidi näyttää hyvältä,älä heitä pois sitä!tsemppiä!!

Minnis kirjoitti...

Kiitos rohkaisevista sanoista! Ja käytännön vinkeistä. Ehkä minulla on vielä toivoa :D

Anonyymi kirjoitti...

Tuo pupuhan on ihan samannäköinen kuin se elävä sukulaisensa, joka tuli kesällä metsässä vastaan. Ei sillä housuja ollut, mutta ilme oli aivan sama.